Maa on vanhaa vuorimaata, jota on varsinkin lΣnsipuolella, missΣ tunturit ovat korkeita ja niissΣ on selkeΣsti todettavissa jΣΣkauden ajan gletsherien jΣljet, mutta my÷s nykyisin on korkeimmilla vuorenhuipuilla gletshereitΣ (jΣΣn sulamisvirtoja). Korkein on Galdhoepiggen, 2469 m. JΣΣkauden kasautumamaita on eniten maan etelΣosassa, jonka lΣvitse virtaavat suuret joet Glomma ja Lσgen. Maan rannikkolinja on 2740 km pituinen kohti Atlanttia ja etelΣssΣ Pohjanmerta ja Skagerrakia. Rannikolla on luotoja, kallioita ja syviΣ vuonoja. Maa-alasta vain 4 % on viljelykelpoista.
Maa oli 800-luvulla jaettuna pieniksi kuningaskunniksi, viikingit purjehtivat Islantiin, Gr÷nlantiin, FΣr-saarille, Skotlantiin, Irlantiin ym. Noin v. 890 tuli Harald Kaunotukasta kuningas ja valtakunnan yhdistΣminen alkoi. Vuoden 970 paikkeilla tuli kuninkaaksi Harald Sinihammas. Kristinusko tuli maahan noin v. 1030. Tanskan kuningas tunnusti maan itsenΣisyyden. Vv. 1319-43 maa oli unionissa Ruotsin kanssa. Vuodesta 1380 unionissa Tanskan kanssa. Vv. 1397-1448 oli mukana Kalmarin unionissa yhdessΣ Ruotsin ja Tanskan kanssa. Vuoteen 1814 asti maa oli Tanskan provinssi, jonka jΣlkeen maa luovutettiin Ruotsille. Vuonna 1905 maasta tuli itsenΣinen kuningaskunta, ja tanskalainen prinssi Carl kuninkaana (Haakon VII). Maa oli 1. maailmansodan puolueeton, mutta toisessa maailmansodassa Saksan miehittΣmΣ. V. 1949 maasta tuli Naton jΣsen ja maa on v. 1994 hakenut EU:n jΣsenyyttΣ, (jonka kansanΣΣnestys my÷hemmin evΣsi). VΣest÷ssΣ oli suurta jΣsenyyden vastustusta, erityisesti kalastuselinkeino ja maatalous olivat skeptisiΣ. Maa on oikein hyvin toimeentuleva, josta kiitos lankeaa sen suurelle ÷ljyntuotannolle ja modernille teollisuudelle, joka perustuu halvan vesivoiman kΣytt÷÷n. SitΣ vastoin maan suurella kalastuselinkeinolla on kriisi.
